Kirkkonummi tekee jälleen ylijäämäisen budjetin. Se voisi olla hyvä uutinen, ellei samaan aikaan leikattaisi juuri niistä palveluista, jotka pitävät lapsia, nuoria ja perheitä pystyssä. Kun rahaa jää kassaan, mutta kouluvalmentajien työ loppuu ja perheiden ennaltaehkäisevistä palveluista säästetään, on syytä kysyä: kenen hyvinvointi tässä kunnassa oikeasti on etusijalla?
Haluan aloittaa kiittämällä viranhaltijoita tehdystä työstä. Talousarvion valmistelu on valtava kokonaisuus, ja sen takana on paljon harkintaa ja osaamista. On tärkeää muistaa, että alkuperäinen talousarvioesitys oli jo ylijäämäinen. Se oli kuitenkin lopputulokseen nähden vastuullinen ja tasapainoinen kokonaisuus, joka tunnisti hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja sivistyksen kunnan keskeisinä arvoina. Kunta on tehnyt viime vuosina mittavia investointeja, ja valtuusto on yhdessä sitoutunut siihen, että budjetti pidetään ylijäämäisenä. Tämä tavoite toteutui jo viranhaltijoiden esityksessä, mutta neuvotteluissa ylijäämää haluttiin kasvattaa vielä lisää leikkaamalla ennaltaehkäisevistä palveluista.
Kirkkonummen Vasemmisto ei voinut hyväksyä tällaista linjaa ja irtaantui budjettisovusta. Me emme halunneet olla mukana päätöksessä, jossa ylijäämää paisutetaan niiden kustannuksella, jotka tarvitsevat tukea eniten.
Olin mukana neuvotteluissa ensimmäisenä päivänä ja kollegani Kati Kaihlaranta toisena. Jo alkuvaiheessa oli selvää, että lasten ja nuorten hyvinvointiin kohdistuvat säästöt olivat vaarassa mennä läpi. Puhutaan siis asioista, joilla on todellisia seurauksia – kouluvalmentajien työstä ja varhaiskasvatuksen kuraattori- ja psykologipalveluista. Näitä palveluja ei voi leikata ilman, että joku maksaa siitä hinnan. Ja useimmiten sen hinnan maksaa lapsi, nuori tai vanhempi, joka jää ilman tukea.
Budjettineuvotteluissa kuulee usein sanan kustannusneutraali. Se kuulostaa teknisesti järkevältä, mutta käytännössä se tarkoittaa, että päätöksiä tehdään arvailun varassa. Kun euroja siirrellään taulukossa, unohtuu helposti se, että jokaisen leikkauksen takana on ihmisiä. Lapsia, perheitä ja työntekijöitä, joiden arkeen päätökset suoraan vaikuttavat. Ennaltaehkäisevät palvelut eivät ole kuluerä, vaan sijoitus. Kun niitä heikennetään, lasku kasvaa tulevaisuudessa moninkertaiseksi.
Siksi oli erityisen tärkeää, että järjestöjen avustuksiin suunniteltu 50 000 euron leikkaus peruttiin. Vasemmisto esitti leikkauksen poistamista, ja ilahduttavasti ryhmien kesken vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että avustukset pidetään vuoden 2025 tasolla. Tämä oli oikeudenmukainen ja järkevä päätös. Kirkkonummen yhdistykset tekevät työtä, jota ilman moni jäisi yksin. Järjestöt tarjoavat harrastuksia, vertaistukea, kohtaamisia ja yhteisöä. Tätä työtä ei voi korvata yhdelläkään virallisella palvelulla.
Vasemmistofeministinä näen, että kyse on ennen kaikkea siitä, kenen ääni kuuluu päätöksenteossa. Kun säästöt kohdistuvat palveluihin, jotka tukevat lapsia, nuoria ja perheitä, ne osuvat useimmiten naisiin, niin työntekijöinä kuin hoivavastuuta kantavina vanhempina. Siksi tasa-arvosta puhuminen ei ole juhlapuheiden aihe, vaan todellista politiikkaa, jota mitataan teoissa.
Kirkkonummen Vasemmisto tekee työtä sen puolesta, että kunta ei muutu kylmäksi ja numeroiden ohjaamaksi, vaan pysyy inhimillisenä ja yhteisöllisenä. Hyvinvointia ei mitata ylijäämällä, vaan sillä, miten kohtelemme niitä, joilla on vähiten. Lapsista, nuorista ja arjen tekijöistä huolehtiminen on meidän yhteinen tehtävämme – ei säästökohde, vaan tulevaisuuden perusta.
