Vasemmiston puoluekokous järjestettiin Vantaalla 21.-23. marraskuuta. Olin mukana ensimmäistä kertaa puoluekokousedustajana. Jo se, että kokous on puolueen ylin päättävä elin, tuntui isolta asialta.
Vasemmiston puoluekokous on kolmen vuoden välein järjestettävä suurkokous, jossa puolueen jäsenet päättävät yhdessä linjasta, ohjelmista, aloitteista ja valitsevat puolueen johdon. Siellä ratkaistaan, millaista politiikkaa vasemmisto tekee seuraavina vuosina ja millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa. Tavoitteena on turvata hyvä ja ihmisarvoinen elämä kaikille, toimia maapallon kantokyvyn rajoissa, kunnioittaa myös eläinten arvoa sekä puolustaa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja rauhaa.
Yleiskeskustelun puheita kuunnellessa tuli tunne, että olen oikeassa liikkeessä. Kokouksesta jäi minulle erityisesti kolme oivallusta.
1. Meitä on monta
Kuntapolitiikassa olo voi joskus olla aika yksinäinen. Me ollaan Kirkkonummella pieni ryhmä ja tekijöitä on vähän. Arki on usein sitä, että luet papereita yksin, valmistelet kokouksia ja yrität ehtiä vaikuttaa niin moneen asiaan kuin mahdollista.
Vantaalla näki konkreettisesti, että tätä työtä ei tehdä yksin. Sali oli täynnä ihmisiä eri puolilta Suomea. Jokaisella oma tarina, oma kunta, omat taustat. Silti sama halu tehdä työtä oikeudenmukaisemman maailman puolesta.
Se muistutti minua siitä, että vasemmisto on liike, ei yksittäinen pieni ryhmä jossain kunnan kulmalla. Se on ihmisiä monella rintamalla: kunnissa, aluevaltuustoissa, eduskunnassa, järjestöissä, työpaikoilla, kouluissa, kaduilla ja somekanavissa.
Solidaarisuus ei ole vain iskulause. Se on tunne siitä, että joku muukin kantaa samaa huolta ja tekee samaa työtä. Se antaa voimaa jatkaa myös niinä päivinä, kun kaikki tuntuu raskaalta tai turhauttavalta.
2. Vasemmisto on monenlaisten ihmisten liike
Yksi vahvimmista havainnoista oli se, miten monenlaisista taustoista ihmiset olivat. Samassa salissa oli duunareita, ay liikkeen aktiiveja, pienyrittäjiä, sote alan ammattilaisia, korkeakoulutettuja, nuoria, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Vegaaneita ja makkaran syöjiä.
Osalle tärkeintä on työntekijöiden oikeudet. Toiselle globaali solidaarisuus. Kolmannelle ekokatastrofin torjunta, ihmisoikeudet tai tasa-arvo. Painopisteet ovat erilaisia, mutta pohjalla ovat samat vahvat vasemmistolaiset arvot. Se on liikkeen vahvuus ja myös haaste.
Vahvuus siksi, että yhteinen liike tarvitsee erilaisia ihmisiä. Jos kaikki olisivat samanlaisia, emme näkisi kaikkia epäkohtia emmekä kaikkia ratkaisuja. Haaste siksi, että meidän pitää osata tehdä tilaa erilaisuudelle. Avata ovia ihmisille, jotka tulevat erilaisista taustoista. Löytää tapoja, joilla ihminen voi kokea olevansa tervetullut, vaikka ei olisi poliittisen kielen tai järjestötoiminnan konkari.
Minulle tämä herätti kysymyksen: miten tehdä vielä voimakkaammin tilaa niille, jotka eivät vielä ole mukana, mutta jotka kaipaavat muutosta.
3. Meidän pitää kutsua ihmiset mukaan
Kolmas oivallus liittyy kutsumiseen.
Moni ihminen seuraa politiikkaa sivusta. He hoitavat työn, opinnot, perheen, läheiset. Laskevat, riittävätkö rahat. Ehkä ärsyyntyvät uutisista ja somesta, mutta eivät silti koe, että politiikka olisi paikka heitä varten.
Meidän tehtävämme vasemmistossa on kutsua nämä ihmiset mukaan. Tehdä osallistumisesta helpompaa. Purkaa esteitä, jotka liittyvät kieleen, aikaan, paikkaan, jännittämiseen tai kokemukseen siitä, ettei oma osaaminen riitä.
Se ei tapahdu vain kokouskutsuilla. Se tapahtuu arjessa, toreilla, somessa, työpaikan kahvipöydässä ja harrastusporukassa. Siinä, että joku uskaltaa sanoa: ”Tule mukaan, minäkin olin joskus ekaa kertaa.” Tai kysyy: ”Haluaisitko tulla kuuntelemaan ja katsomaan, millaista se toiminta on?” Meidän on tehtävä näkyväksi ja hyväksyttävä myös oma keskeneräisyytemme, vain siten voimme tehdä tilaa uusille ihmisille.
Tämä ajatus oli vahvasti mielessä myös silloin, kun astuin ensimmäistä kertaa puhujanpönttöön.
Ensimmäinen puheeni puhujanpöntöstä
Sain puoluekokouksessa minuutin puheenvuoron. Se oli elämäni ensimmäinen puhe, jonka pidin puhujanpöntöstä yli 300 ihmiselle.
Jännitti todella paljon. Samalla tuntui tärkeältä käyttää se yksi minuutti siihen, mikä minulle politiikassa on ydintä: kieleen, osallistumiseen ja siihen, että tavallisen arjen keskellä elävä ihminen kokee olevansa osa liikettä.
Tunnelma salissa oli lämmin ja kannustava. Se antoi rohkeutta. Ja vaikka puhe oli lyhyt, se jätti minuun vahvan tunteen: tätä minä haluan tehdä lisää.
Haluan jakaa puheeni tähän sellaisena, kuin sen pidin.
Puheeni puoluekokouksessa
Olen Minna Enqvist, Kirkkonummelta.
Haluan, että vasemmisto on liike, johon on helppo liittyä, jota on helppo ymmärtää ja jossa on helppo toimia.
Vasemmiston pitää kuulua ihmisille, jotka tulevat väsyneinä töistä, hoitavat läheisiään ja miettivät, riittävätkö rahat.
Juuri heidän tulee ymmärtää kieltämme ja kokea olevansa tervetulleita mukaan,
sillä vain siten liike voi kasvaa.
Selkeä kieli ei pysäytä liikettä eikä pehmennä sen suuntaa. Se avaa ovia ja jakaa valtaa.
Me voimme palauttaa vallan ihmisille.
Puhumalla kieltä, jota on helppo ymmärtää, ja kutsumalla ihmiset mukaan toimintaan.
Poistamalla osallistumisen kynnyksiä.Kun kieli on selkeää ja ihminen tuntee kuuluvansa joukkoon, liike kasvaa ja elää
keittiön pöydissä, bussipysäkeillä ja työpaikkojen taukohuoneissa.
Kiitos.
Haluan lopuksi kutsua jokaisen edes vähän uteliaan mukaan minun eduskuntavaalikampanjaani. Mitään ei tarvitse valmiiksi osata tai tietää, se että on innostunut ja haluaa olla mukana, riittää. Kampanjassa on tilaa monenlaiselle tekemiselle: voi jakaa somepäivityksiä tai esitteitä, tulla mukaan juttusille torille, auttaa kahvinkeittelyssä tai vain olla mukana kuuntelemassa ja pohtimassa, millaista Suomea rakennetaan. Jos sydämessä vähänkin kutkuttelee ajatus oikeudenmukaisemmasta ja lempeämmästä tulevaisuudesta, olet lämpimästi tervetullut mukaan. Voit olla muhun yhteydessä somen kautta tai sähköpostitse minna.enqvist@kirkkonummi.fi