Puheeni Kirkkonummen valtuustossa 17.11.2025
Kirkkonummen Vasemmisto ei voinut sitoutua talousarvioneuvottelujen lopputulokseen.
Kunnanjohtajan alkuperäinen esitys oli jo tasapainoinen ja ylijäämäinen. Se olisi mahdollistanut vastuullisen taloudenpidon ilman, että lasten ja nuorten ennaltaehkäisevistä palveluista olisi tarvinnut leikata.
Neuvotteluissa tehdyt lisäleikkaukset eivät olleet pakko eivätkä välttämättömyys, vaan valinta – Ja valintoihin me voimme vaikuttaa tänään, kun päätämme tuloista, menoista ja hyvinvoinnin edellytyksistä.
Kun päätöksiä tehdään exelin luvuista käsin ilman vaikutusten arviointia, unohtuu helposti se, mitä oma strategiamme meiltä edellyttää.
Kirkkonummi on osaava ja oppiva kunta – vahva sivistyskunta, jossa varhaiskasvatus, opetus ja koulutus ovat arvostettuja. Näitä tavoitteita ei saavuteta leikkaamalla rakenteita, jotka tukevat oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia.
Elämme ajassa, jossa etsitään kuumeisesti keinoja ehkäistä nuorten pahoinvointia ja mielenterveyden ongelmia sekä tukea perheitä yhä monimutkaisemmissa elämäntilanteissa.
Samaan aikaan kouluista kuuluu viestejä siitä, että opettajien aika perustyöhön, opettamiseen, vähenee jatkuvasti. Yhä useampi harkitsee alanvaihtoa ja oppimistulokset heikkenevät.
Nämä ongelmat eivät ratkea itsestään, eikä niihin ole olemassa yhtä nopeaa ratkaisua. Mutta alkuperäinen talousarvioesitys oli ottanut ne vakavasti ja panostanut juuri ennaltaehkäiseviin palveluihin – kouluvalmentajiin, varhaiskasvatuksen psykologi- ja kuraattoripalveluihin.
Jos haluamme olla vahva sivistyskunta, meidän on kuunneltava niitä, jotka tekevät työtä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. He tietävät parhaiten, millaista tukea tarvitaan, jotta he voivat keskittyä työn ytimeen, eli lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen tukemiseen. Viesti heiltä on selkeä: lasten ja nuorten tukea ei saa heikentää.
Arvoisa valtuusto,
todellinen vastuullisuus ei ole sitä, että kaikki mitataan rahassa.
Vastuullisuutta on tehdä päätöksiä, jotka perustuvat tietoon, vaikutusten arviointiin ja siihen, mikä aidosti tukee lasten ja nuorten hyvinvointia.
Kouluvalmentajien ja varhaiskasvatuksen tukipalveluiden työ ei ole menoerä, vaan sijoitus tulevaisuuteen. Kun varhainen tuki heikkenee, ongelmat kasvavat ja kustannukset moninkertaistuvat.
Siksi olemme tehneet muutosesitykset, jotka koskevat sekä kouluvalmentajien vakinaistamista että varhaiskasvatuksen psykologi- ja kuraattoripalveluiden säilyttämistä. Ne eivät ole irrallisia toiveita, vaan johdonmukainen osa vastuullista ja ennaltaehkäisyyn nojaavaa budjettia.